keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Joulukuun yhdestoista

Joulukuun. Yhdestoista. Marraskuu meni mulla varmaankin ihan ymmärrettävästi vähän nopeasti ohi, koska ero ja muutto, mutta että nyt ollaan jo joulukuussa, kohta puolivälissä?

Mä en ole tehnyt joulusiivousta, enkä aiokaan, koska ei huvita. Mä en ole syönyt yhtäkään joulutorttua tai leiponut pipareita, koska oon jouluaattoon asti tavallista tiukemmalla ruokavaliolla - ei niinkään laihtumisen, vaan yleisesti paremman voinnin takia. Olen ostanut ja antanut tasan yhden joululahjan, loput jäänevät tiukan budjetin takia hankkimatta. Joulukorttien lähettäminen tai vastaanottaminen ei kiinnosta pätkääkään. Unohdan availla joulukalenterin (joka mulla on vain, koska Aamulehti lähetti sellaisen mulle ilmaiseksi) luukkuja, koska en jaksa innostua. Mulle on ihan sama, vaikka Tampere olisi tänä vuonna perunut valoviikkonsa ja jättänyt joulutorin järjestämättä. En ole käynyt yksissäkään pikkujouluissa.

En mä koskaan ole joulua vihannut, mutta tänä vuonna ei yksinkertaisesti vaan jaksaisi. Loman tarpeessa mä olen jälleen kerran kipeästi, joten otan tulevat vapaat ihan mielelläni vastaan, mutta jotenkin ajatus joulukuusesta, lahjahössötyksestä ja aattoillan mässäilystä ei oikein nappaa. Voisin vaihtaa sen kaiken rauhalliseen iltaan opiskelija-asunnossani. Keskenäni. Kaurapuuroa mussuttaen. Ei joululauluja, ei vuoden tapahtumien kertaamista sukulaisille, ei isovanhempien kanssa vääntämistä kasvissyönnistäni ("kyllä sä nyt jouluna voit kinkkua ottaa"), ei sen päivittelyä, miten olin viime joulun ulkomailla eikä niitä saamarin joulutorttuja.

Vaan sellainenpa sattuu olemaan varsin itsekästä. Enhän mä nyt voi lähisukuani hylätä viettämään talven tärkeintä juhlaa jo toista vuotta peräkkäin ilman mua, enhän? Olen jo itsekseni päättänyt, että matkustan perheeni luokse aikaisintaan aatonaattona (illalla) ja lähden viimeistään joulupäivänä (aamupäivällä). Välipäivät pyhitän itselleni ja niille ystävilleni, jotka ovat tuolloin maisemissa. Ehkä onnistun tällä tavoin miellyttämään kaikkia osapuolia.

Julistan tämän blogin tästä hetkestä aattoaamuun asti jouluvapaaksi vyöhykkeeksi. Silloin saattaa sentään ilmaantua postaus otsikolla hyvää joulua. Ehkä.

1 kommentti :

  1. ollaaks välipäivinä yhdessä antijouluisia? :D Ja kyllä, itseasiassa ei sun tarvis välttämättä vielä mennä jouluksi kotiin. Minäkin olin kaksi viime vuotta poissa ja palaan vasta nyt oman perheen pariin.

    terveisin arvaa kuka, joka ei jaksa kirjaitua sisään...

    VastaaPoista

Kaikki asiallisesti ilmaistut ajatukset, tervehdykset, risut, ruusut, ideat ja toiveet otetaan ilolla vastaan. :)