sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Kun kaikki pitäisi osata valmiiksi

Vaikka aion jossain kohtaa taas vaihtaa lenkkipolun kuntosaliin, on tuolla takaraivossa pyörinyt jo jokusen hetken sellanen ajatus, että epäsosiaalisesta luonteestani huolimatta voisin repäistä ja aloittaa syksyllä jonkun uuden liikuntaharrastuksen. Sellaisen, jossa liittyisin johonkin seuraan tai joukkueeseen, jolla olisi muutaman kerran viikossa säännölliset, ohjatut treenit. Olen käynyt läpi kaiken maailman urheiluseuraluetteloita ja etsinyt  sopivaa lajia. Kouluaikoina kehittynyt syvä inhoni jalkapalloa, sählyä ja jääkiekkoa kohtaan on edelleen voimissaan, mutta harkitsen vähemmän traumatisoineita lajeja, kuten lentopalloa ja pesäpalloa. 180-senttisenä hujoppina sopisin varmaan myös koripallojoukkueeseen.

Olipa se laji melkein mikä tahansa, tulee heti kuitenkin seinä vastaan: aikuisille ei juuri alkeiskursseja tarjota. En mä voi mennä kaupunginosani urheiluseuran avoimiin lentopallotreeneihin, kun tekniikka ja lajin säännöt on aivan hukassa. Jonkun pitäisi opettaa alusta alkaen, miten sitä palloa kannattaa käsitellä. Ilmeisesti olettamus on kuitenkin se, että peruskoulun liikunnan läpi rämpinyt täysi-ikäinen muistaa kaiken siellä oppimansa. Olettaen, että jotain on ylipäätään opittu. Aikuisen ihmisen kynnys aloittaa liikuntaharrastus on joissakin tapauksissa todella korkea - ja mun peruskouluni päättyi sentään vasta viisi vuotta sitten, enkä joidenkin mielestä edes ole vielä aikuinen. Vaikeuskerrointa lisää vielä sekin, että menisin ainakin aluksi mielelläni vain naisille suunnattuihin treeneihin.

En ymmärrä, miksi seurat olettavat, että jokainen toimintaan mukaan tuleva on todella liikunnallinen ja harrastanut aloittamaansa lajia jo aikaisemmin. Monella sivustolla nollatason aikuispelaajia tunnutaan suorastaan työntävän pois ilmaisuilla, joissa rivien välistä voi lukea, että kun tulet treeneihin, oletamme, että osaat pelata. Huipputasoa tuskin vaaditaan, mutta perusasiat pitäisi olla hallussa; ne ovat ilmeisesti itsestäänselvyys. Tämä tuntuu pätevän erityisesti joukkuelajien kohdalla: itsepuolustuslajeissa, tanssissa ja muissa vastaavissa kai saisi henkilökohtaista ohjaustakin. Palloilulajeja tuntevalle personal trainerille olisi tässä hyvän bisneksen mahdollisuus: en taatusti ole ainoa, joka kaipaisi ohjausta ihan kädestä pitäen siihen, miten pallo pysyy eri lajeissa edes jotenkin hallussa. En jaksa uskoa, että moista palvelua on kaiken kuntosali- ja fitnesshuuman keskellä ajateltukaan.

Ruikutuksestani huolimatta mä aion edelleen jatkaa sopivan urheiluseuran metsästämistä. Aikaahan piisaa, koska alkeiskurssit, sikäli kun niitä on, alkavat kuitenkin vasta joskus syyskuussa. Tosin olen huolissani siitä, saanko kaupungin lajiseuralistoilta ja muilta vastaavilta oikeasti kattavan kuvan. Esimerkiksi Clairen harrastama roller derby loistaa lajiluetteloissa poissaolollaan. "Sen oikean" lajin kohdalle osumista odotellessani vedän kuitenkin lenkkarit jalkaan ja lähden kävelylle.

2 kommenttia :

  1. Kokeile sinäkin derbyä :) TRD järjestää Open skaten joskus kesällä (en muista päivää) ja voisit tulla kokeilemaan... Se laji kyllä vie pikkusormen lisäksi koko käden :D Ja mitään valmiita taitoja ei tarvitse olla, siellä oppii kyllä.

    Yks mikä mulle tuli mieleen, ois uinti. Siihenkin on tekniikkakursseja ja niitä on aikuisillekin alkeiskursseja. Ja ehkä vois kysyä eri seuroilta, onko mitään mahdollisuutta järjestää aikuisille alkeiskursseja. Jos kukaan ei koskaan kysy, ne ei ehkä tajua tarpeen laajuutta eivätkä tajua järjestää alkeiskursseja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noi kontaktilajit ei kyllä oo yhtään mun juttu. Voin mä sinne Open Skateen ehkä kuitenkin tulla, perustiedot lajistahan mulla sattuneesta syystä jo on... :D En tuosta uinnistakaan oikein tiedä, mutta kiitos ehdotuksista. :) Tosin jos Tampereella olis joku (kilpa)vesijuoksujoukkue, voisin kokeilla sitä. :D

      Poista

Kaikki asiallisesti ilmaistut ajatukset, tervehdykset, risut, ruusut, ideat ja toiveet otetaan ilolla vastaan. :)