tiistai 25. helmikuuta 2014

Sairauskertomusta ja tabletteja

"Pistetään, pistetään pilleriä poskeen", lauleskeli joku luokkakaverini vuosia sitten yläasteella. Ja sitä mäkin olen tässä pari päivää harrastanut ahkeraan tahtiin. Heräsin sunnuntaiaamuna aivan jumalattomaan kurkkukipuun, ja siitä se sitten alkoi.

Nieleminen tuntuu synonyymiltä viiltämiselle ja luonnollisesti kurkkukipu - toispuoleinen, joskin sellaisenakin aivan riittävän kivulias - säteilee myös korvaan. Parasetamolin kulutus on aika lailla kaikkien suositusten ylärajoilla ja mieleen tulee lähinnä se fitnessmuromainos, jossa puhuttiin kuumeen kanssa jojoilusta. Tai siis painon, mutta mulla se on kuume, joka nousee, laskee ja nousee taas. Olo on kuin vaihdevuosioireisella. Kai. Mistäs tiedän kun en ole (vielä) sitäkään kokenut. Kuumeen takia niskaa, päätä, lihaksia ja vähän kaikkia muitakin paikkoja särkee.

Molemmin puolin kurkkuani on turvonnut, aristava imusolmuke, jotka tuntuvat ihan vaan päätä kääntäessä suunnilleen tennispallon kokoisilta, mutta jostain käsittämättömästä syystä eivät peilistä katsottuna erotu ulospäin lainkaan. Edes pingispallon kokoisina. Ja muuten: se mainoslause on sitten ihan täyttä puppua. Strepsils ei todellakaan tepsi. Hyvän makuista se kyllä on, mutta vähän turhan kallista ihan vaan karkkina käytettäväksi.

Tänään kuvioihin tuli sitten vihdoin ihan antibiootitkin, jotta elimistössäni bileitä pitävä streptokokki G saadaan pois päiviltä. Yöllä saan nukuttua edes jotenkuten, kun vedän illalla sopivan cocktailin särkylääkettä ja melatoniinia. Tähän vielä päälle ihan tavalliset kurkkupastillit, joita syön sitten, kun lääkeaineita on syöty maksimimäärät, niin kyllä sitä nappia tulee päivän aikana vedettyä naamaan melkoinen määrä.

Mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Tablettien popsimisen lisäksi asioin nimittäin tänään lääkärini kanssa niin ikään tabletilla. Kyseessä oli YTHS:n järjestämä kokeilu, johon mua pyydettiin lääkäriaikaa varatessani mukaan. Lähdin ihan mielelläni katsomaan, mistä on kyse, varsinkin kun tässä vaiheessa jo tiedettiin nieluviljelyni tulokset ja tarkoitus oli vain, että olen yhteydessä lääkäriin, joka kirjoittaa minulle tarvitsemani antibioottikuurin. Minä istuin Tampereen päässä hoitajan vastaanotolla, josta sitten otettiin tablettitietokoneen kautta yhteys Seinäjoelle.

Ihan kotoa omalta tabletilta lääkärillä asiointi ei siis onnistu, mutta ilmeisesti YTHS:n mahdollisuus hyödyntää videoyhteyksiä nopeuttaa opiskelijan mahdollisuutta päästä lääkärin pakeille, mikäli asia on sen laatuinen, että sen voi videoyhteydellä hoitaa. Ymmärsin niin, että tarvittaessa nielustani olisi voitu myös välittää kuvaa lääkärille - hoitajan mukaan tätäkin oli jo testailtu. Videovastaanotto kuulostaa tietysti omituiselta, mutta ainakin tällaisessa selkeässä tapauksessa se tuntui ihan toimivalta ja kokemus oli kaikin puolin positiivinen. Yhteys toimi ja sain lääkkeeni - ei valitettavaa. Lievästi luurikammoisena valitsisin ehdottomasti videoneuvottelun soittoajan sijaan.

Lääkäriaikaa varatessa videoneuvottelua ehdottanut hoitaja tuumasi minulle, että tämä saattaa hyvinkin olla terveydenhoiton tulevaisuutta. En tiedä teistä, mutta minulle tuo sopii oikeissa paikoissa käytettynä oikein hyvin - tarkoittaen siis sitä, että jos joku saa päähänsä kokeilla videovälitteistä gynekologin vastaanottoa, niin kyllä minäkin älähdän. Mutta ehkä vielä joskus koittaa sekin päivä, kun lääkäriin tai hoitajaan voi kuumeisena ottaa yhteyden omalta kotikoneelta sen sijaan, että heti ensimmäisenä hoipertelisi terveyskeskukseen (tai Acutaan vain jonottaakseen viisi tuntia ja kuullakseen sitten, että kyseessä on virustauti, mene kotiin ja syö Buranaa). Jos teknologia voi tällä tavalla tuoda lääkärin ja ihmisen yhteen, niin mikä jottei.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kaikki asiallisesti ilmaistut ajatukset, tervehdykset, risut, ruusut, ideat ja toiveet otetaan ilolla vastaan. :)