perjantai 21. helmikuuta 2014

Täällä mää asun

Mulla oli tälle päivälle pitkä tehtävälista siivousta, pyykkäämistä ja kokkaamista. Omaksikin yllätyksekseni oon saanut jo nyt iltapäivään mennessä aikaan vaikka mitä. Ja koska kotini on nyt poikkeuksellisen siistissä järjestyksessä, räpsin siinä muutaman kuvan valottamaan sitä, millaisessa asunnossa majailen. Luvassa ei siis ole nerokkaita sisustusratkaisuja ja kalliita koriste-esineitä, vaan varsin kaunisteltua kuvaa kämppäni yleisestä siisteystasosta. Ihan jokainen kulma tosin ei kuvissa edes näy. Sijainnin, neliömäärän ja vuokran suuruuden pidän omana tietonani, mutta kuten kuvista näkyy, kämppäni on opiskelija-asunnoksi varsin tilava.


Eteisessä kun potkaisee kengät jalasta, pääsee suoraan jääkaapille ja kokkailemaan. Rakastan tupakeittiötäni; siinä on tarpeeksi tilaa ja valoa ruoanlaittoon. Tai siis olisi, jos vähintään puolta tilasta ei yleensä veisi valtava tiskivuori. Mulle saa vapaasti lahjoittaa toimivan tiskikoneen. :)


Kylppäri näyttää tässä kuvassa pieneltä, mutta on oikeasti tosi tilava, mistä saatte vihjettä, kun katsotte etualalla olevan ison pyykkitelineen kulmaa - teline siis mahtuu kylppäriin oikein hyvin ja sen taakse jää tietenkin vielä suihkunurkkaus (suihkuverho näkyykin peilin kautta). Sinnittelin ensimmäisen vuoteni Tampereella ilman omaa pyykkikonetta, eli pesin pyykkini pesutuvassa tai otin pyykkejä mukaan käydessäni kotona, mutta täytyy sanoa, että kyllä se oma pyykinpesukone elämää helpottaa huomattavasti. Kuvassa näkyvä Siemens on ostettu käytettynä - toimii edelleen hyvin ja sopi opiskelijan budjettiin loistavasti.


Toimistoni, olohuoneeni, ruokailusoppeni. Tässä nurkassa vietän valehtelmatta suurimman osan päivästäni, mikäli olen kotosalla. Itä-saksalainen sohva oli lapsuudenkodissani aina abikevääseeni saakka - silloin vanhempani sisustivat olohuoneensa uudelleen ja sain sohvan mukaani muuttaessani pois kotoa. Sen yläpuolelle olen suunnitellut tilaavani canvastaulun jostakin itse ottamastani valokuvasta, kunhan budjetti jossain kohtaa sen sallii. Läppäri toimii mulla opiskeluvälineen lisäksi myös telkkarina, koska en televisiota omista - sellaisenkin (toimivan) otan mielelläni vastaan. :D Tällä hetkellä Areenat, Ruudut ja Katsomot ovat kuitenkin kovassa käytössä.


Kämppäni on periaatteessa yksiö (1h+tupakeittiö), mutta kyllähän tämä nyt kaksiolta enemmänkin tuntuu, kun makuuhuone on erikseen. Tänne muuttaessani mulla oli mukana sänky, jossa olen nukkunut pinnasänkyajan jälkeen koko lapsuuteni, mutta koska 80 cm on aikuiselle naiselle vähän turhan kapea nukkuma-alusta, ostin - jälleen käytettynä - leveämmän sängyn. En hakenut tarkoituksella parisänkyä, mutta tori.fi:ssä ilmeisesti on otettava se, minkä saa, koska sängyt menevät nopeasti. (Eräskin myyjä oli tarjonnut minun lisäkseni jollekin toiselle 120 cm leveää jenkkisänkyä, ja kun en tarjousviestiin ehtinyt puolessa tunnissa reagoida, oli jo liian myöhäistä.) Tyytyväinen olen kyllä ollut, koska sänky on aika lailla uudenveroisessa kunnossa.


Nämä ovat Kiinan-tuliaisia isältäni. Olen saanut ne jo vuosia sitten ja vihdoin asun paikassa, jossa ne pääsevät oikeuksiinsa - ovat nimittäin oikeasti todella paljon paremman näköisiä kuin tässä kuvassa.

Siinä siis muutama vilahdus asumuksestani. Kämppääni on ihasteltu kovasti, ja onhan tämä edellisiin verrattuna paljon valoisampi ja tilavampi. Talo on tosi rauhallinen: en ole kokenut mitenkään häiritsevänä sitä, että silloin tällöin joku soittaa musiikkia yömyöhään, koska äänet eivät lähimmistäkään asunnoista kuulu niin kovina, etteikö niistä huolimatta pystyisi esimerkiksi nukkumaan. Ja vastavuoroisesti ei tietysti itsekään tarvitse varoa jokaista kolahdusta ja pelätä, että naapurit valittavat - tosin pidän itseäni aika hiljaisena asukkaana. Ensimmäisen viikon ajan, kun nukuin patjalla, asunto tuntui tietysti aika kolkolta, mutta kalusteiden saamisen jälkeen tämä on heti tuntunut kodilta. Kyllä mä täällä viihdyn. <3

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kaikki asiallisesti ilmaistut ajatukset, tervehdykset, risut, ruusut, ideat ja toiveet otetaan ilolla vastaan. :)