Mulla on Hamlet-flunssa. Siis sellanen "ollako vai eikö olla - siinäpä helvetin kiva kysymys" -tyyppinen, vittumainen flunssa joka estää kaiken venyttelyä raskaamman treenaamisen ja saa harkitsemaan tenttiin tai luennolle lähtöä toisenkin kerran, mutta ei kaada petiin. Kurkku tuntuu vähän paksulta, nenää joutuu niistämään muutaman kerran päivässä ja kauppareissulla saattaa yhtäkkiä alkaa heikottaa mutta kuume ei toki nouse eikä räkätauti pääse kunnolla päälle, ettei pöpö vaan joskus vaikka vahingossa katoaisi mun elimistöstä.
Eikä muuten ole ensimmäinen kerta. Viime kesänä kituutin vastaavan Shakespeare-viruksen kanssa vaikka kuinka ja kauan ja jonotin heikon olon takia Acutaan kerran jos toisenkin saadakseni yhden, kahden päivän sairaslomia. Ja kuin muistutuksena tästä, henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin kurssimateriaalit toitottavat syyllistävää viestiä siitä, kuinka 1-3 päivän sairauspoissaolot tulevat työnantajalle kalleimmiksi. Ei ole erityisen hauskaa olla paska työntekijä, jolla on aina "flunssa", jonka ansiosta on pakko ottaa saikkua, joka taas saa minut näyttämään yhdeltä niistä lusmuista, joiden mielestä on ihan ok olla muutaman kerran kuussa "saikulla" kun ei vaan satu huvittamaan mennä töihin.
Eniten vituttaa tietenkin taas treenitauko. Periaatteessa olo on vielä kohtalaisen hyvä ja huomaan miettiväni, että jos sitä kuitenkin menisi salille, mutta toisaalta olen kuullut niin ikäviä tarinoita sydänlihastulehduksesta ja muista sairaana treenaamisen seuraamuksista, etten tohtisi ottaa riskiä. Ja jääpähän aikaa koulutöille. Siis jos bloggaaminen ei menisi niiden edelle.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Kaikki asiallisesti ilmaistut ajatukset, tervehdykset, risut, ruusut, ideat ja toiveet otetaan ilolla vastaan. :)