Huonosti käyttäytyvät sushin syöjät

Näin viime yönä unta kissanpennusta, joka istui edessäni olevan sushilautasen reunalla. Herätessäni mulla oli sitten tietenkin sushi mielessä (kissanpennut on aina) ja päätettiin puolison kanssa lähteä Marusekiin kokeilemaan sushi-buffetia. Sunnuntaisin Marusekissa on siis vain noutopöytä, josta saa misokeittoa ja sushia; listalta ei tilata mitään ruokia. Paikka itse on joka kerralla yhtä viihtyisä ja ruoka hyvää, mutta tänään pisti kyllä pahasti silmään ihmisten käyttäytyminen, tai pikemminkin käytöstapojen puute.

Ensinnäkin kun kyseessä on päivä, jolloin ravintolasta ei saa mitään tyypillisesti lapsille kelpaavaa ruokaa (en tosin tiedä, saako Marusekista nakit ja muusi -tyyppisiä perusannoksia ollenkaan), vaan siellä tarjotaan jotakin, jota kaikki aikuisetkaan eivät voi sietää, onko ravintolaan pakko tulla juuri silloin pienten lasten kanssa? Ihan pakko? Jos tietää lastensa pitävän merilevän mausta, avokadosta, äyriäisistä ja wasabista niin okei, mutta hiukka epäilen, suostuuko keskiverto 4-vuotias niitä kuitenkaan syömään, hyvä jos maistamaan.

Ongelma ei nyt ole kuitenkaan siinä, että "erikoista" ruokaa tarjoavaan ravintolaan tullaan lasten kanssa. Päinvastoin, mä pidän oikein hyvänä, että lapsia opetetaan syömään erilaisia ruokia. Sen tilaisuuden voisi kuitenkin valikoida paremmin, ihan muita asiakkaita (ja henkilökuntaakin) ajatellen. Jos seisot sen muksusi kanssa 5 minuuttia siinä pienen noutopöydän edessä ja käyt läpi kaikki 20 sushilaatua, että "haluisit sä tollasen, söisit sä tota" ja kaiken lisäksi se kakara lääppii niitä ruokia sormillaan kysyessään että "äiti mitä toi on" niin totta helvetissä siinä lapsirakkaammankin kanssaruokailijan verenpaine nousee. Jos ei ole varma, millaisesta ruoasta se nappula tykkää, uuteen ruokakulttuuriin kannattaisi ehkä alkaa tutustua päivänä, jolloin tarjonnasta voi rauhassa keskustella henkilökunnan kanssa ja tilata tarvittaessa listalta jotakin muutakin kuin sushia. Vaihtoehtoisesti voi sitten latoa omalle lautaselleen useita laatuja ja miettiä siellä pöydässä, mitä lapsi suostuu mahdollisesti laittamaan suuhunsa.

Vertailukohdaksi: et sä kai pizzabuffetissakaan anna sen naperon mämmäköidä jokaista pizzaa ja selitä sille kaikkien vaihtoehtojen täytteitä erikseen, kun takana on pitkä jono?

Toisekseen, jono on jono ja kapeaan käytävään on erittäin vaikeaa muodostaa kahta jonoa. Aikuinen ihminen jaksaa kyllä seistä siinä jonossa pari ylimääräistä minuuttia, vaikka tarkoituksena olisikin tällä kierroksella ottaa vasta sitä alkuruoaksi tarkoitettua misokeittoa, kun edellä olevat siirtyvät suoraan sushin kimppuun. Ja varsinkin kun sitä tilaa ei siinä ole liiaksi, on erittäin typerää lähteä keskeltä jonoa maailmanomistajan elkein peräti neljän edellä olevan eteen, että "mepäs nyt otetaan tästä tätä keittoa ettei meidän tarvi jonottaa kun me ei oteta vielä sushia". Eikös se ollutkaan buffetin idea, että jokainen ottaa ruokaa oman mieltymyksensä mukaan ja samassa jonossa voi olla samaan aikaan pääruoan ja alkuruoan hakijoita?

Vertailukohdaksi: et sä varmaan äitienpäiväbuffetissakaan lähde ohittelemaan toisia sillä verukkeella että "mä meenkin tästä teidän edelle kun en tykkää noista seuraavissa astioissa olevista ruoista"? Oletettavasti (toivottavasti) jonotat kiltisti ja otat haluamaasi ruokaa, kun olet sen kohdalla.

Ja entäs sitten toisten ihmisten huomioonottaminen sen oman annoksen kasaamisessa. Sushibuffetiin tuodaan jatkuvasti erilaisia susheja, samaa laatua ei ehkä tule heti perään. Luulisi nyt kenen tahansa aikuisen tajuavan, että jos tiettyä laatua on siinä tarjoiluvadilla vaikka 20 kappaletta ja ruokailijoita on vähintään yhtä monta, idea on se, että yksi ei syö niitä kaikkia. Ei valmiissa sushiannoksessakaan yleensä ole kuin korkeintaan kaksi tai kolme kappaletta samaa laatua. Mikä siinä siis on vaikeaa, että varsinkin, jos takana on jonoa, sä et lado lautasellesi kymmentä kappaletta samanlaista lohinigiriä niin, että seuraavana tuleville jää jaettavaksi kolme kappaletta? Joo, ne on hyviä, mutta kun niistä saattaa tykätä muutkin kuin juuri sinä. Itselleen voi koota hyvän annoksen, vaikka ottaisi siinä samalla toisetkin huomioon. (Sivuhuomautuksena muuten, että näin tehneillä urpoilla ei ollut mukanaan lapsia, eli tuo hamstraaminen ei selittynyt sillä että vanhemmat olisivat hakeneet ruokaa mukuloilleen.)

Vertailukohdaksi: palataan sinne pizzabuffetiin. Takanasi on jonoa ja noutopöytään tuodaan juuri uunituore tonnikalapizza, joka on suurta herkkuasi. Nappaatko siitä huolimatta lautasellesi koko lätyskän? Siitä huolimattakaan, että sinulla olisi maksavana asiakkaana oikeus ottaa ruokaa juuri niin paljon kuin haluat? Niinpä.

Mun kokemukseni mukaan niin sanotusti tavallisissa buffeteissa huoltoasemilla, Raxeissa ja ehkä jopa laivoilla osataan yleensä olla ruokaa hakiessa ihmisiksi. Kukaan ei etuile, rohmua kaikkia lihapullia tai anna lapsensa tunkea kättään salaattiastiaan. Minkä ihmeen takia vähän eksoottisempi buffet-asetelma saa ihmiset yhtäkkiä unohtamaan ihan tavalliset käytöstavat?