Jääkaapin oven sisältö

Laukun sisältö? Löytyy melkein kaikista blogeista, klisee ja tylsä postaus. Vaatekaapin sisältö? Ei tällä tyylillä. Jääkaapin sisältö? Mun siivousinnollani siellä on ihan oma ekosysteeminsä, jonka avaamiseen biologian tietämykseni ei todellakaan riitä. Mutta entäs jääkaapin ovi? Voi kyllä.

Mietin, että oon loppujen lopuksi esitellyt itseäni, asumistani ja olemistani tosi vähän tässä blogissa. Halusin tehdä postauksen jostakin yksityiskohdasta, joka elämääni liittyy, kuitenkin menemättä niihin laukunsisältöihin ja makuuhuone-esittelyihin, jotka on lifestyleblogeissa enemmän sääntö kuin poikkeus. (Jos jotakuta nyt sattuu hirveästi kiinnostamaan, niin mun laukussani on aina lompakko, avaimet, bussikortti, kuulokkeet, kännykkä ja huulirasva. Hirveän yllättävä tarvikevalikoima.) No mikä sitten on jokaisessa kodissa todella persoonallista? Jääkaapin oven koristelu tietenkin. Kenties tästä alkaa teinien uusi erikoispostausvillitys: "aattelin nyt tehä tän jääkaappimagneettipostauksen kun kaikilla muillakin on".

No mutta joo. Näin organisoitu magneettialusta meillä keittiössä on. Kaappimme on tyylikkäästi merkkiä Electrolux ja on valittu peräti sellaisin perustein, että se sattui olemaan asunnossa valmiina silloin, kun tänne muutettiin. Ja juu, sen alla on pieni yhteensopivan värinen, kokoinen ja merkkinen pakastin, minkä lisäksi me innokkaina marjastajina (jo vuodesta 2013) ostimme kesällä vielä pienen arkkupakastimen, jotta mustikat, mansikat ja vadelmat mahtuvat johonkin. Jääkaappikoristeiden taiteellinen (lue: täysin sattumanvarainen) asettelu on sataprosenttisesti minun käsialaani; puoliso ei meillä sisustuksesta juuri piittaa.

Kissanpentuja. Meidän jääkaapin ovessa on paljon kissanpentuja. Tämä magneetti on tuliainen puolisoni Teneriffan reissulta, jonne en itse päässyt mukaan. Hyvä apu myös laihduttamiseen: hitot mä sieltä ruokaa haen kun mulla on ihana poikaystävä ja kohta kaksi kissaakin. Ni.

Ja se siitä laihdutuskuurista sitten.

Tämän apinan ostin ihan itse yliopiston kirjakaupasta.

Muotokuvamagneetit ovat matkamuisto minun ja Clairen yhteiseltä Oslon reissulta. Kuten ehkä arvaatte, kuvissa on Nobelin rauhanpalkinnon saaneita ihmisiä; tässä olen tarkentanut dalai-lama Tenzin Gyatsoon, joka sai palkinnon vuonna 1989.

Tämä mietelause on muisto hallintotieteiden fuksivuoteni ensimmäisistä päivistä. Mietelauseet kuuluivat muistaakseni ainejärjestö Spatikan järjestämän onginnan palkintoihin Johtajuussymposiumissa eli syystapahtumassa, jonka järjestää Tampereen yliopiston tieteenalayksikkö nimeltä Johtamiskorkeakoulu eli lyhyemmin JKK. Tapahtuma järjestetään myös tänä vuonna ja ilokseni voin mainostaa siihen liittyviä avoimia ovia eli mahdollisuutta kaikille kiinnostuneille tulla tutustumaan Johtamiskorkeakouluun ja sen opetustarjontaan. Suosittelen lämpimästi. :) Yllä olevaa lausetta avaan sen verran, että yliopiston kirjastoon ja Tietopinniin pääsee opiskelijakortilla ympäri vuorokauden - ja nehän tosiaan sijaitsevat melko keskellä Tamperetta. Tätä mahdollisuutta on tiettävästi hyödynnetty muuhunkin kuin yöllisen lukurauhan hakemiseen.

Kissanpoikasiahan ei koskaan voi olla liikaa...osuin kerran myymälään, jossa oli halpoja kisupostikortteja, ja ostin sitten jääkaapin oveen täytettä. Ylimmässä kuvassa yläoikealla näkyvä kissakortti on syntymäpäiväkortti Clairelta, mutta muuten näiden takana ei ole sen kummempia tarinoita.

Myyrämagneetti on poikaystäväni äidiltään saama Tsekin tuliainen. Tuo ainakin mulle lapsuusmuistoja mieleen, koska Myyrän seikkailuja on jokusen kerran tullut videokasetilta katsottua kakarana.

Lapsuusmuistoja, matkamuistoja, kissanpentuja ja pieni muistutus yliopisto-opiskelusta. Loppujen lopuksi meidän jääkaapin ovi on yllätävän paljon jääkaapin omistajien näköinen. Ja niin se varmaan on jokaisessa kodissa: mun lapsuudenkotini jääkaapin ovea koristaa veljeni lukujärjestys ja Aamulehdestä leikattu Jere-sarjakuvastrippi, joka on vanhempieni mielestä kovin osuva. Niin että hitot niistä laukunsisällöistä.