Hallintotieteet, hallintotiede, hallintotieteiden kandidaatti ja hallintotieteiden maisteri ei ilmeisesti sano useimmille yhtään mitään, koska multa kysytään aika usein, että mikä musta nyt niinku tulee ja mitä mää niinku nyt opiskelen. Pelkän hallintotieteen oppiaineen selittäminen niin että asiaan perehtymätön siitä mitään tajuaa, on todella vaikeaa, puhumattakaan siitä, että nyt mun pitäisi selittää hallintotieteitä isompana kokonaisuutena, johon kuuluu varsin erilaisia oppiaineita, joista johonkin sitten erikoistutaan. Mitä vanhemmalle ihmiselle asiaa yrität avata, sitä pidempään saat selittää, tosin vain huomataksesi, että asiasta ei ole mennyt perille sanaakaan.
Lääkiksessä ja oikiksessa opiskelevilla on tässä mielessä helppoa. Samoin psykologian ja tiedotusopin lukijoilla, koska niistähän tulee psykologeja ja toimittajia, kuten asiaan vihkiytymättömät mielellään yleistävät. IT-alankin vanhemmat polvet kokevat ymmärtävänsä riittävän hyvin, kun "se liittyy jotenkin tietokoneisiin". Mutta mihinkäs hallintotiede liittyy? Jos puhutaan päälle 80-vuotiaalle ihmiselle, jo organisaatio on sanana vieras ja vaikea tai ainakin epäselvä. Toiset taas tykkäävät liittää sanan hallinto hallitukseen ja sitä kautta politiikkaan - eli kommentit ovat lajia "asetu vaan ehdolle ens vaaleissa" ja "rupee vaan kansanedustajaks, niillä on hyvä palkka". Yleensä nämä kommentit vielä pääsevät sellaisten ihmisten suusta, jotka varsin hyvin tietävät, että minä käyn äänestämässä ja siinä se poliittinen aktiivisuus sitten olikin. Hirveän kiva sanamuunnelma on myös se, että kun joskus annan esimerkin työstä, joka mua vois kiinnostaa ja sanon, että minusta voisi tulla vaikka konsultti (mikä on joidenkin mielestä jo sinällään huvittavaa), se muuttuu äkkiä konsulentiksi.
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelmassa on se ikävä puoli, että ennen kuin paikka jossakin tietyssä maisterisuunnassa on varmistunut, työllistymisestä ja työtehtävistä ei pysty sanomaan oikeastaan juuri mitään. Maisterisuunnan varmistuttuakin vaihtoehtoja on vielä melkoisesti. Pelkkä "pääaine" ei ole työllistymisen perusta, vaan siihen vaikuttavat oma kiinnostus, valinnaiset opinnot, mahdolliset aiemmat tutkinnot ja työkokemus, kielitaito ja joskus jopa gradun aihe. Tämäkään litania ei aina kaikille selvitä sitä tosiasiaa, että mä en ole ammatillisessa koulutuksessa, eikä hallintotieteilijällä ole mitään "tyypillisiä työtehtäviä". Tai no, papereitahan saa itse kukin nykypäivänä pyöritellä enemmän tai vähemmän, ja istua näyttöpäätteen edessä sekä kaiken maailman palavereissa. Eikä sekään työn sisällöstä kovin paljon kerro.
Jos hallintotieteilijän työllistyminen kiinnostaa, jotakin käsitystä voi hakea täältä. Kohdasta Yhteiskuntatieteellinen koulutusala (hallintotieteet) voi klikkailla entisiä pääaineita, jotka nyt sisältyvät hallintotieteiden tutkinto-ohjelmaan - linkeistä pääsee lukemaan tietoja valmistuneiden ammattinimikkeistä vuoden kuluttua valmistumisesta. Kannattaa kuitenkin huomata, että esimerkiksi rikoskomisarion nimikkeellä työskentelevällä on oltava taustalla muutakin koulutusta, eli kaikkiin mainittuihin tehtäviin ei pääse pelkällä hallintotieteellisellä tutkinnolla.
Ei oo meillä sosiaalitieteilijöilläkään helppoo, kaikista tulee öööö... sosialisteja. :D
VastaaPoistaNii ja sossuntätejä. :D T. Entinen sosiaalipsykologi
PoistaTää oli hyvä postaus! Sehän on juurikin rasittavinta yliopistossa, kun harvasta pääaineesta valmistuu suoraan mihinkään ammattiin - monille ihmisille pitää olla selittelemässä tulevaisuuttaan :D Mulla pari kaveria lukee sosiaalipsykologiaa, ja mulle tuli ihan yllätyksenä ettei ne saa toimia sosiaalipsykologeina tai psykologeina. :o Niille tuntui olevan itselläkin vähän hämärän peitossa tulevaisuuden työtehtävät jos HR-puolta ei oteta huomioon.
VastaaPoistaKiitos. :) Joo toi sosiaalipsykologian ja psykologian ero tuntu olevan kovin vaikee asia monelle kun tosiaan ite luin aiemmin sos.psykaa myös. Niillä on ehkä vielä enemmän sitä ongelmaa, että sivuaineet vaikuttaa ihan hirveesti siihen mitä tulee tekemään, työllistymismahdollisuudet on tosi laajat. Sellasta psykologin työn kaltaista "kliinistä" työtä ei sosiaalipsykologit vissiin ollenkaan tee, terapeutin työhönkin vaaditaan kai jotain erillistä koulutusta ja lisenssejä, eikä sosiaalipsykologin ammattinimikettä ole käsittääkseni vielä edes olemassa, vaikka sitä kovasti yritetäänkin virallistaa.
PoistaItse teen pilipalitutkintoa AMKissa ja olen huuli pyöreänä aina kun joku kysyy mikä kumma olen isona (mikähän se isona muuten on? mä olen jo fyysisesti varsin laaja, ikää +20 ja tutkinto melkein kasassa- milloin mä olen ISO?). Olen katsonut, että helpointa on vain vastata hirveä tekovirne naamalla "Siwan kassa" tai "työtön kotimutsi". Skaala kun on aika laaja.
VastaaPoistaEi tahdo mennä mennä varsinkaan vanhempien tai "vain" 2. asteen käyneiden ihmisten ymmärrykseen, että ihan kaikki tutkintonimikkeet eivät johda vain yhteen tai kahteen helposti nimettävään työtehtävään.
Mun hakupapereiden raakaversiossa komeili kaiken muun joukossa myös hallintotiede. Voisi olla ihan nätti lisä vieläkin tuon pilipalitutkinnon päälle, mutta ehkä mä olen liian vanha ja kaikkea siinä vaiheessa.
Niin ja sit kun en työnimikkeetkään ei aina kerro työn sisältöä! Mäkin voisin kyllä sanoa, että voisin hakee jotain projektisihteerin hommia, mutta mikäs se semmonen sitten on? Tosin sihteerin työstähän ihmisillä on myös ihan kivoja stereotypioita.
PoistaTäytyy kyllä sanoa, että hallintotieteessä mikään ei ilmeisesti ole koskaan liian vanhaa, koskapa esim. Max Weberin ja hänen byrokratiateoriansa kunnioittaminen alkaa joidenkin kohdalla mennä jo henkilöpalvonnan puolelle, vaikka herran kuolemasta alkaa olla jo kohta 100 vuotta ja maailma on muuttunut hänen aijoistaan melkoisesti. Ja muutenkin: meillä on vanhimmat tänä lukuvuonna aloittaneet aikuisopiskelijat aivan taatusti lähempänä 60 kuin 50 ikävuotta. :)
En tiedä näätkö näin vanhaan postaukseen tullutta kommenttia, mutta halusin silti laittaa kommenttia. Löysin tähän sun postaukseen kun googlettelin hallintotieteiden opiskelusta. Tää postaus oli itseasiassa hyödyllinen mulle, sillä oon miettiny hallintotieteisiin hakemista ens keväänä. Mua vaan askarruttaa, kun päässä ei oo muodostunu just selkeetä kuvaa siitä, mitä ne hallintotieteet itessään on - no tää postaus vähän auttoi mua!
VastaaPoistaItteeni kiinnostais työelämässä myöskin henkilöstöhallinto ja siks olen tätä väylää miettinyt. Askarruttaa vaan, onko hallintotieteet liian 'älykästä' asiaa mun pääkopalle. :-D Onko yhteiskunnalliset asiat olleet esimerkiksi sun kiinnostuksen kohteena muutenkin ennen hallintotieteiden opiskelua ? Koetko asiat helposti sisäistettäviksi ?
Haha, pahoittelut pitkästä ja osittain turhastakin kommentista. Tuntuu, että hallintotieteistä löytyy vähän tietoa, niin kiva kuulla sitä opiskelevien mietteitä.
Juuri näiden tilanteiden takia mulla on sähköposti-ilmoitukset päällä kommenteista. :) Kiva kuulla että mun lätinöistä on hyötyä. :D Mulla on itsekin tapana rönsyillä, joten luen ihan mielelläni pitkiä kommenttejakin - ja missään tapauksessa kysyminen ja ihmettely ei ole turhaa! Vilkaisithan tuosta uusimmasta postauksesta löytyvän linkin Johtamissymposiumin infosivuille? Siellä on tietoa JKK:n avoimien ovien päivästä, kannattaa tulla Tampereelle silloin jos vaan suinkin onnistuu. :)
PoistaHallintotieteet on toki omalla tavallaan vaativaa opiskeltavaa, mutta tosi pitkälle kiinni omista istumalihaksista ja ahkeruudesta. En jaksa uskoa, että jos aihe todella kiinnostaa, se olisi ylitsepääsemättömän vaikeaa kenellekään. Kaikissa yliopisto-opinnoissa on asioita, jotka on helppo oppia ja sitten on niitä, jotka ei kerta kaikkiaan vaan mene perille. Kun oon oppinu lukemaan akateemista tekstiä niin, että oikeasti ymmärrän lukemani, hallintotieteiden opiskelu ei ole ainakaan mulle ollut mikään ongelma.
Henkilöstöhallintoa ajatellen hallintotieteen opintosuunta tai kauppatieteellinen koulutus olis sulle varmaan paras valinta, mutta on henkilöstöhallintoon menty esim. sosiaalipsykologian ja psykologiankin kautta. Mulle henkilöstöhallinto on sikäli luonnollinen valinta, että mä oon kuitenkin tavallaan kiinnostuneempi yksilöstä kuin yhteiskunnasta, vaikka molemmissa on kiinnostavia puolia ja yhteiskuntaoppi oli yksi mun suosikkiaineista lukiossa. Hallintotieteestä mä haen nimenomaan johtamisnäkökulmaa opintoihini, mutta ilman muuta kyllä seuraan uutisia sen verran että pysyn vähän kärryillä, mitä maailmassa tapahtuu. :)
Onko hallintotieteet hyödyllinen oppiaine? Opiskelen filosofiaa valmistuen mahdollisesti lukion opettajaksi. Eräs opetettava aineeni olisi yhteiskuntaoppi, johon kävisin hallintotieteen perusteet. Kuitenkin kysyisin, olisiko hallintotieteillä muuta työllistävää hyötyä?
VastaaPoistaNo vähintäänkin nyt tuohon opettajan hommaan on mun mielestäni hyötyä opiskella hallintotieteitä vähän enemmänkin kuin vain hallintotieteen perusteet (siis jos nyt viittaat tuon nimiseen yksittäiseen kurssiin).
PoistaMä tiedän filosofian lukijoiden työllistymisestä hirveän vähän, kun en satu tuntemaan yhtäkään kyseistä ainetta lukevaa ihmistä, enkä ole asiaan muutenkaan tullut perehtyneeksi. Paremmin saat varmaan tietoa työllistymismahdollisuuksista yliopiston opintoneuvonnasta tai ura- ja rekrytointipalveluista, mutta näkisin kyllä, ettei hallintotieteistä ainakaan haittaa ole työllistymisen kannalta. :D Sieltä tulee kuitenkin vähän kurssivalintojen ja oman kiinnostuksen mukaan tietoa lainsäädännöstä, kuntien toiminnasta, julkistaloudesta, henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista...siis ihan perusasioita, jotka on kaikille hyväksi. Mä en valitettavasti ole paras mahdollinen henkilö vastaamaan kysymykseesi, mutta toivottavasti tästä oli edes jotain apua. :)
Mitä oot tykännyt opiskella Tampereen yliopistossa hallintotiedettä? Ajattelin hakea myös sinne opiskelemaan. Viime vuonna hain kauppikseen ja samoin meinasin tänäkin vuonna hakea.. matematiikka, se on ammattikoulupohjastani johtuen niin heiklo että haenkin hallintotiedettä opiskelemaan.
VastaaPoistaNo hallintotieteilijä ei kieltämättä kyllä matematiikkaa tarvitse samalla tavalla kuin kauppatieteilijä. :) Kyllä mä olen ihan tykännyt hallintotieteiden opiskelusta, vaikka aina välillä lähipiirille kitisenkin, miten asiat ei toimi ja tenttikysymykset ei aina tunnu liittyvän itse kurssiin yhtään mitenkään jne. Kaikilla aloilla on hyvät ja huonot puolensa, kaikki kurssit ei vaan maistu, mutta toisaalta siellä joukossa on sitten myös todella mielenkiintoista asiaa ja kun opinnot etenee, pääsee koko ajan enemmän vaikuttamaan siihen, mihin osa-alueisiin keskittyy. Voimia luku-urakkaan! :)
PoistaMoikka!
VastaaPoistaGooglettelin kans hallintotieteitä ja löysin tän sun blogin:) Haluaisinkin kysyä (vaikkakin hieman myöhässä heh..) että onko jotain yhteiskuntaopin kursseja mitä kannattais käydä jotka helpottais sit sen pääsykoemateriaalin pänttäämistä? Kävin nimittäin lukiossa kaksi yhteiskuntaopin kurssia ja tuossa kaksi viikkoa keksin että haluan hakea lukemaan hallintotieteitä (haen nyt toista kertaa, eläinlääkikseen hain ekalla mutta en päässyt). Pääsykoemateriaalihan julkaistaan tänä vuonna helmikuun lopussa joten ehtishän sitä lukea kaikki yhteiskuntaopin kirjatkin..
Heippa!
PoistaTottakai hallintotieteisiin hakiessa on hyötyä siitä, että tietää sen lukion yhteiskuntaopin verran, miten tää maa pyörii. Jos haluat kertailla lukion kursseja, voit lukea painottaen talouteen ja julkisen sektorin toimintaan, eli valtion ja kuntien toiminta, taloustieteen jutut kokonaisuudessaan ja sitten ehkä EU-kurssi (tämä kurssijako oli siis mun lukioaikana, nykyisestä en tiedä). :) Isomman hyödyn kuitenkin ehkä saisit joko menemällä avoimeen yliopistoon tekemään hallintotieteiden peruskursseja, jos niitä vielä tänä vuonna tarjotaan tai lukemalla edellisten vuosien pääsykoematskuja. Tsemppiä pääsykoekevääseen! :)
Hei Riikka! Mielenkiintoinen postaus, itsekkin löysin tämän kun googlettelin hallintotieteitä. Kysymykseni lienee hieman off topic kirjoituksestasi mutta kysympäs silti. :D Haen nyt toistamiseen Tampereelle hallintotieteitä lukemaan, jos nyt 23-vuotiaana viimeinkin onnistaisi. Mieteinkin tässä että, aika paljon (kuulemani mukaan) yhtäläisyyksiä syntyy nimenomaan kauppislaisille, kuin myös hallintotiedettä lukeville kurssien valinnassa, koska hallintotieteeseen voi liittää myös niin paljon kauppatiedettä omien intressien mukaan. Onko mahdollista siis esimerkiksi muuttaa koko tutkintorakennetta JKK:n sisällä hallintotieteistä kauppatieteisiin kandivaiheessa, jos huomaakin, että oma suuntautuminen on enemmän kaupalliseen alaan? Tiedän vain, että jossain yliopistossa tämä siirtyminen on mahdollista, kunhan on vaan kerännyt tietyn määrän opintopisteitä kummastakin tiedekunnasta. :) kiitos, jos viitsit vastailla. Toivottavasti syksyllä nähdään samassa koulussa!
VastaaPoistaSiis kyllä Tampereella ainakin periaatteessa on ihan mahdollista vaihtaa yksikön/yliopiston sisällä tutkinto-ohjelmaa, mutta ihan sormia napsauttamallahan se ei käy. En ole ehtinyt vielä perehtyä siihen, miten nuo haku-uudistukset vaikuttavat asiaan tai vaikuttavatko mitenkään, mutta voi olla että vaihtaminen on mahdollista erillisvalinnassa tai sitten joudut menemään pääsykokeiden kautta. Mutta aika pitkälle kauppatieteitä pystyy lukemaan sivuaineenakin. Jos et päätä haluavasi jotakin tiettyä pätevyyttä (tilintarkastajat jne.), on käsittääkseni usein aika lailla se ja sama oletko kauppatieteisiin perehtynyt HTM vai hallintotieteitä lukenut KTM. :) Jaksamista luku-urakkaan! :)
PoistaHei! "Vahingossa" löysin blogisi, kun muiden tavoin googletin hallintotieteitä. Mielenkiintoista lukea kirjoituksiasi! Voisinko kysyä sinulta, kun olen itsekin kiinnostunut hallintotieteiden opiskelusta, mutta työn ohessa, onko tämä mielestäni mahdollista Tampereella? Kursseilla näkyy olevan paljon luentoja ja jäinkin miettimään, minkälaiset läsnäolovaatimukset niissä on? Monet ovat kertoneet opintoihin sisältyvän pakollista läsnäoloa melko vähän muissa yliopistoissa, mutta miten Tampereella?
VastaaPoistaKääks, luin kommenttisi jo tuolloin kun lähetit sen, mutta unohdin sitten tietysti vastata kun en just sillä sekunnilla ehtinyt reagoida. Mutta siis kyllä meillä on käsittääkseni paljonkin opiskelijoita, jotka käyvät samalla töissä; aikuisopiskelijoitakin on jonkun verran, eivätkä kaikki todellakaan ole opintovapaalla. Suurin osa oman tutkinto-ohjelman kursseista ei vaadi läsnäoloa muualla kuin tenteissä - tosin ymmärtääkseni ympäristö- ja aluetieteen suuntaus on tähän poikkeus, siellä on jonkun verran seminaarimuotoisiakin kursseja. Omassa suuntauksessani eli hallintotieteessä ensimmäinen kurssi, jossa todella piti olla paikalla säännöllisesti, oli kandiseminaari. :D Kieli- ja viestintäopinnot vaativat toki läsnäoloa vähän eri tavalla, mutta niitä on tutkinnossa lopulta aika vähän.
PoistaHei! Tulee aika myöhään tää kommentti, en tiä, luetko tätä, mutta osaatko sanoa, työllistyykö hallintotieteiden maisteri hyvin? Riippuuko työllistyminen erikoistumisesta? Ajattelin hakea keväällä Tampereelle hallintotieteitä opiskelemaan.
VastaaPoista